Kireän kielijänteen hoito

Kielijänne on kielen alapuolella oleva jänne, joka yhdistää kielen suun pohjaan. Kielijänne on osa koko kehon toimintaan vaikuttavaa faskiakudosta. Jos kielijänne on kireä se estää kielen liikkeen ylös kohti kitalakea ja ulos suusta, jolloin kielen toiminta vaikeutuu. Kireä kielijänne todetaan 4-11 prosentille vastasyntyneistä.

Kireä kielijänne estää hyvän imuotteen sekä tehokkaan imun ja imetysongelmat ovatkin usein syy hakeutua kielijänteen arvioon. Hankaluutta voi olla myös pulloruokinnassa, koska nieleminen vaikeutuu, tai haasteet voivat tulla näkyviin vasta myöhemmin syömisessä tai puheen kehityksessä. Kireä kielijänne voi aiheuttaa vauvalle myös muita kireyksiä suun alueelle tai muualle kehoon. Äidille imetys voi tuottaa esim. kipua ja haavaumia tai mustelmia nänneihin. Kun rinta ei tyhjene vauvan imiessä kunnolla, se voi aiheuttaa tiehyttukoksia tai rintatulehduksia.

Kieli- ja huulijännearvioon kannattaa hakeutua, mikäli vauvalla on seuraavia oireita:

• pulauttelua, refluksioireita, itkuisuutta
• paino nousee huonosti
• ylähuuli kääntyy sisäänpäin imetyksen tai pulloruokinnan aikana
• kapea ote rinnasta, ote irtoilee, naksuva ääni syömisen aikana
• yskii tai kakoo, vetää maitoa henkeen tai maito valuu ruokailun aikana
• huulilla rakkoja
• vieroittuu rinnasta ennenaikaisesti
• ruokailuaika on pitkä, väsähtää ruokailun aikana
• tutti ei pysy suussa
• nukkuu suu auki

Selvästi kireä kielijänne kannattaa aina leikata, mikäli syöminen ei onnistu. Lievemmissä tapauksissa oireet voivat helpottaa ja kielen toiminta parantua myös suun ja kasvojen alueen kuntoutukseen erikoistuneen fysioterapeutin pehmytkudoskäsittelyllä ja jumppaharjoitteilla.

Vaikka lääkäri olisi jo todennut kielijänteen leikkaustarpeen, kannattaa vauvan kehoa hoitaa ja tasapainottaa ennen leikkausta. Ennen leikkausta tapahtuvalla fysioterapiakäynnillä vanhemmat saavat ohjeet vauvan suun alueen käsittelyyn ja kielen harjoitteisiin ja voivat harjoitella näitä leikkauksen jälkeen välttämättömiä käsittelyitä jo etukäteen. Jatkokäynneillä seurataan arven paranemista ja päivitetään tarpeen mukaan arven kotihoito-ohjeita ja fysioterapeutti tekee vauvalle suun, kasvojen ja kehon käsittelyä. Käsittelyillä varmistetaan arven mahdollisimman hyvä joustavuus ja ohjatuilla harjoitteilla kielen mahdollisimman hyvä toiminnallisuus.

Vanhemmat saavat fysioterapeutilta tukea ja yksilölliset, lapsen ja perheen tilanteeseen sopivat, neuvot ja ohjeet.